Itsenäinen leikki: Miten tukea taaperon itsenäistä leikkiä

Lapsen itsenäinen leikki mietityttää kaikkia vanhempia. Pohdinnat alkavat jo vauva-aikana: Kuinka paljon vauvan pitäisi viihtyä itsekseen leikkimatolla? Jos vauva viihtyy yksin, miten pitkään voin antaa vauvan touhuta itsekseen hyvällä omatunnolla? Pohdinnat jatkuvat lapsen kasvaessa ja itsenäinen leikki mietityttää etenkin silloin, jos sitä ei ole.

Meillä on kaksi itsenäisen leikin suhteen hyvin erilaista lasta. 4-vuotias esikoinen kaipaa jatkuvasti aikuista leikkiin ja 1-vuotias kuopus nauttii itsekseen puuhailusta. Lapset ovat olleet tällaisia jo vauvasta asti. Esikoinen ilmoitti tyytymättömyytensä heti, kun hänen viereltään lattialta yritti livistää, kuopus taas saattoi hyvänä hetkenä makoilla leikkimatolla tyytyväisenä puolikin tuntia. 

Minä uskon, että itsenäistä leikkiä voi ja kannattaa harjoitella. 

Me olemme saaneet esikoisen itsenäisen leikin kehittymään viidestä minuutista muutamaan tuntiin harjoittelun avulla. Harjoittelulla tarkoitan vähitellen kasvavia hetkiä, jolloin lapsi ohjataan jonkin valmiin itsenäisen puuhan pariin.

Tässä postauksessa esittelen etenkin taaperoille sopivia itsenäisiä leikkejä ja jutun lopusta löydät linkin toiseen postaukseen, jossa kerron meillä hyväksi havaittuja keinoja leikki-ikäisen itsenäisen leikin lisäämiseen.

Taapero voi turvallisesti maalata pelkällä vedellä.

Kannattaa ehdottomasti järjestää lapselle hetkiä, jolloin hänellä on itsenäistä puuhailua. Nämä hetket on hyvä sijoittaa ajankohtaan, jolloin lapsi on useimmiten hyväntuulinen. Itsenäisen leikin harjoittelu juuri ennen ruokaa tai unia ei luultavasti onnistu yhtä hyvin kuin pirteänä ja vatsa täynnä.

Valitse lapsen leikkipaikka niin, ettei siellä ole mitään vaarallista tai kiellettyä. Toisin sanoen niin, että vaikka olisit itse lähellä, ei sinun tarvitse jatkuvasti puuttua lapsen toimintaan ja kieltää häntä erilaisista asioista. Muista ottaa itsenäisen leikin aikaan seuraajan rooli tai puuhaile jotakin muuta samalla. Joskus vanhempi on liian herkästi puuttumassa lapsen toimintaan, esimerkiksi auttamassa lasta. Mikäli tunnistat itsesi tästä (minä tunnistan), pure hammasta ja ota askel taaksepäin silloin, kun tekisi mieli rynnätä auttamaan lasta ongelmassaan. Saatat yllättyä, kuinka sinnikäs lapsesi onkaan.

Miten itsenäistä leikkiä voi harjoitella?

Me aloitimme itsenäisen puuhailun tietoisen harjoittelun esikoisen ollessa 2-vuotias. Harjoittelun voi aloittaa jo aiemmin ja ehdottomasti se kannattaa aloittaa myöhemminkin, jos lapsi ei juurikaan leiki itsekseen. Harjoittelu on helppoa aloittaa valmiiksi mietityistä puuhista, joita lapselle tarjotaan. Valmiiden puuhien ja tehtävien avulla lapsi oppii touhuamaan ilman aikuisen jatkuvaa läsnäoloa ja myöhemmin tätä taitoa voi alkaa siirtää myös leikkiin. Meillä itsenäinen leikki alkoi lisääntyä aivan itsestään, kun lapsi sai lähes päivittäin kokemuksia itsenäisestä puuhailusta antamieni tehtävien parissa.

Vanhalla hammasharjalla voi pestä leluja.

Ole mukana aloittamassa puuhailua lapsen kanssa, mutta siirry hetken kuluttua sivummalle. Voit jäädä samaan tilaan tai jos molemmista tuntuu hyvältä, siirtyä toiseen huoneeseen (näkö- ja kuuloetäisyydelle). Älä vaadi liikaa, vaan iloitse pienistä edistymisistä. 10 minuuttia itsenäistä puuhailua joka päivä kantaa pian hedelmää ja aika kasvaa vähitellen pidemmäksi. Muista, että aina ei onnistu. Taapero saattaa tänään kaivata vanhemman syliä normaaliakin enemmän syystä x tai ehkä juuri tämä puuha ei ollut hänelle sopiva. Taidot ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat nopeasti ja tänään haastavalta tuntuva tehtävä saattaa olla juuri sopiva esimerkiksi kuukauden kuluttua.

Se, millaisia puuhia lapselle kannattaa tarjota, riippuu paljon lapsen iästä ja kiinnostuksen kohteista. Jotta mielenkiinto pysyy, on tärkeää, että lapsella on hänen kehitykseensä sopivaa tekemistä, joka haastaa sopivasti. Jos tehtävä on liian helppo tai liian vaikea, lapsi kyllästyy nopeasti. Alla on listattu muutamia erilaisia itsenäistä leikkiä tukevia puuhia taaperoille.

Aistileikit 

Aistileikit ovat erinomainen tapa harjoitella itsenäistä leikkiä. Monet lapset uppoutuvat aistileikkeihin niin, etteivät edes kaipaa aikuista leikittäjäksi. Aistileikkejä ovat esimerkiksi tutut hiekkalaatikko- ja vesileikit. Kannattaa kuitenkin kokeilla myös aivan uusia aistileikkejä, jolloin uutuuden huuma voi viedä lapsen mennessään.

Kokeilkaa ehdottomasti ainakin vaahtoleikkiä, jonka valmistat helposti syötävistä ainesosista. Meillä 1-vuotias on jo muutaman kerran uppoutunut itsenäiseen vaahtoleikkiin pitkäksi ajaksi. Leikki on sotkuinen, mutta ehdottomasti sotkun arvoinen. Suosittelen kuitenkin järjestämään leikin ulkona tai kylpyhuoneessa, sillä etenkin lapsen innostuessa vaahtoa voi lentää pitkällekin. Vaahtoleikistä voit lukea lisää tästä.

Vaahtoleikki houkuttelee taaperon itsenäiseen leikkiin.

Erinomainen ja helposti järjestettävä puuha taaperon itsenäisen leikkiin on värikäs vesilaboratorio. Vesi, värit sekä erilaiset kipot, kupit ja kauhat houkuttelevat lapsen kauhomaan ja kaatamaan vettä astiasta toiseen. Leikin lomassa taapero saa oppimiskokemuksia myös tilavuudesta ja väriopista. Kokemuksiamme värikkäästä vesilaboratoriosta kaksivuotiaan kanssa löydät täältä.

Värikäs vesilaboratorio kiinnostaa monenikäisiä lapsia.

Yksinkertainen vesileikki on myös tavaroiden kauhominen vesiastiasta. Voit laittaa muovirasiaan, saaviin tai kylpyammeeseen vaikkapa Duploja. Taaperon täytyy pelastaa lelut poimimalla ne kauhan avulla pois vedestä, turvaan pyyhkeen päälle. Vesileikkien pariin taaperoa ei tietenkään voi jättää valvomatta, mutta vesileikit toimivat itsenäisenä leikkinä silloin, kun aikuinen puuhailee jotakin omaa lähistöllä. 

Yksinkertaiset ja mielenkiintoiset tehtävät

Itsenäisen puuhailun harjoittelu onnistuu usein helpoiten silloin, kun lapsella on jokin selkeä, motivoiva tehtävä, joka hänen tulee tehdä. Tehtävä kannattaa rakentaa niiden asioiden ympärille, jotka kiinnostavat lasta ja joita hän on sillä hetkellä motivoitunut harjoittelemaan. Sopivan yksinkertaisten, mutta mielenkiintoisten tehtävien parissa taapero jaksaa  touhuta itsekseen.

Esimerkiksi autoista kiinnostuneelle taaperolle itsenäiseksi puuhailuksi sopii autojen ajaminen oikean värisiin parkkiruutuihin. Halutessasi voit lukea lisää tehtävästä täältä.

Myös jääpalamalaus sekä värikäs vesitehtävä voi innostaa itsenäiseen leikkiin. Värikäs vesitehtävä on motivoiva itsenäinen puuha taaperolle, joka tunnistaa jo värejä. Siinä vesiastiassa kelluvat värikkäät tavarat (esim. Duplot) pitää pyydystää kauhalla ja siirtää oikeanväriseen veteen.  Meillä 2-vuotias jaksoi leikkiä tätä leikkiä uudelleen ja uudelleen. Jääpalamaalauksesta ja värikkäästä vesitehtävästä pääset lukemaan lisää tästä. 

Tarraseinä on kiinnostava aktiviteetti jo pienellekin taaperolle, mutta sen avulla voi keksiä erilaisia tehtäviä isommallekin lapselle. Tarraseinän valmistat helposti kiinnittämällä palan kontaktimuovia teipillä seinään. Tarraseinäleikkiin sopivat mm. erilaiset pikkuesineet tai paperinpalat, joita lapsi voi kiinnittää tarrapinnalle (huomioi kuitenkin tukehtumisvaara). Ideoita tarraseinäleikkeihin löydät tästä postauksesta.

Erilaiset pujottelutehtävät sopivat hieman isommalle taaperolle. Taapero voi pujottaa vaikkapa helmiä piipunrassiin (ethän kuitenkaan jätä taapero yksin helmien kanssa tukehtumisvaaran vuoksi). Taapero jaksaa pujottaa samat helmet piipunrassiin yhä uudelleen ja uudelleen. Haastavamman tehtävän saat antamalla taaperolle lankaan kiinnitetyn napin, jonka läpi lapsen pitää pujottaa kankaanpalasia. Halutessasi voit lukea pujottelupuuhasta lisää täältä.

Valokuvasuunnistus sopii melko pienellekin taaperolle ja leikkii voi helposti yhdistää palapelien kokoamisen. Piilota nuppipalapelin palat ympäri kotia ja ota valokuva jokaisesta paikasta, jonne piilotit palan. Näytä taaperolle kuvaa ja pyydä häntä etsimään pala. Palapelisuunnistuksesta sekä muutamasta muusta palapelipuuhasta voit lukea täältä.

Meillä taaperon itsenäiseen leikkii toimii usein myös lelujen asettelu houkuttelevasti. Asettelen lattialle etukäteen valmiiksi muutaman erilaisen lelun. En pyydä lasta leikkimään niillä, enkä itse huomaakaan leluja. Usein lapsi itse syventyy lelujen pariin huomatessaan ne lattialla. Tästä ja monesta muusta ideasta kirjoitan lisää seuraavassa postauksessa, jonka aiheena siis leikki-ikäisen itsenäisen leikin tukeminen.

Loppuun haluan muistuttaa, että jokainen lapsi tarvitsee aikuisen jakamatonta huomiota ja itsenäisen leikin harjoittelu onnistuu parhaiten silloin, kun lapsen tarve aikuisen huomiolle on täyttynyt.

Lue myös: Miten lisätä leikki-ikäisen itsenäistä leikkiä.

Tule hakemaan uusia leikki- ja puuhavinkkejä niin lapsen itsenäisiin hetkiin kuin lapsen ja aikuisen yhteiseen puuhailuun uudesta Leikillistä - Leikki- ja puuhaideoita lapsille Facebook-ryhmästä, josta löytyy jo yli 70 erilaista ideaa.

Seuraa myös Leikillistä Instagramia, jossa jaan lähes päivittäin puuhiamme lasten kanssa.

Tästä pääset blogin etusivulle.