Viikkokalenteri auttaa lasta ennakoimaan tulevia tapahtumia ja hahmottamaan viikon kulkua. Kalenteri tuo selkeyttä niin päiväkodissa kuin kotihoidossakin olevalle lapselle.
Tein meille viikkokalenterin syksyä ajatellen ja jaan nyt vinkit, mitä kalenteria tehdessä kannattaa huomioida sekä helpot neuvot oman viikkokalenterin tekemiseen.
Viikkokalenterin käyttö
Viikkokalenteria voi käyttää muutamin eri tavoin. Yksinkertaisin ja erittäin hyödyllinen käyttötarkoitus on näyttää, milloin lapsella on kotipäivä, milloin päiväkoti- / kerhopäivä. Kalenteriin voi merkitä myös muita lapselle tärkeitä tapahtumia, kuten harrastukset tai mummin luona vierailun. Visuaalisesta kalenterista lapsen on paljon helpompi hahmottaa, kuinka monta päivää mummin tapaamiseen vielä on.
Kalenteriin voi myös rakentaa tarkemman päiväohjelman. Ensin paikoilleen voi sijoittaa aamiaisen, lounaan, välipalan, päivällisen, iltapalan sekä nukkumaanmenon ja täyttää sitten päivät puuhat ruokailujen väleihin. Tämä auttaa lasta ennakoimaan päivän kulkua ja hahmottamaan vaikkapa sitä, milloin nähdään kaveria tai milloin esimerkiksi isä tulee töistä kotiin.
Jos kalenteriin rakentaa tarkemman päiväohjelman, kannattaa jo tapahtuneet asiat poistaa kalenterista, jotta lapsen on helpompi lukea päiväohjelmaa ja hän tietää, missä kohtaa päivää ollaan menossa. Aamupalan jälkeen lapsi saa käydä ottamassa kalenterista aamupalakuvan pois ja näkee, mitä onkaan vuorossa seuraavaksi. Tämä voi tehdä arjesta sujuvampaa ja lapsi saattaa itsenäisestikin siirtyä tehtävästä toiseen (esimerkiksi pukea päivävaatteet päällensä, kun näkee sen olevan ohjelmassa seuraavana).
Kalenteri tuli meille ensisijaisesti osoittamaan esikoiselle, milloin on kerhopäivä ja milloin harrastuspäivä. Aion kuitenkin kokeilla päiväohjelman toimivuutta arjessamme. Yleensä en suunnittele päivien kulkua kovinkaan tarkkaan etukäteen, mutta nyt syksyn tullen tuntuu, että kaipaan itsekin jonkinlaista järjestystä päiviin. Nähtäväksi jää, jääkö päiväohjelma meillä pidempiaikaiseen käyttöön.
Viikonpäivien värit
Jokaiselle viikonpäivälle on sovittu oma värinsä ja samat värit ovat yleisesti käytössä käsittääkseni ympäri maailmaa mm. varhaiskasvatuksessa. Lapsen hahmottamista helpottaa, kun näitä värejä käytetään viikkokalenterissa myös kotona. Värit ovat vihreä maanantai, sininen tiistai, valkoinen keskiviikko, ruskea torstai, keltainen perjantai, vaaleanpunainen lauantai ja punainen sunnuntai.
Viikonpäivien nimet ja kuvat
Minä halusin kirjoittaa jokaisen viikonpäivän kokonaan, enkä käyttää lyhenteitä ma, ti. Vaikka lukemaan opettelu ei ole 4-vuotiaallemme vielä ajankohtaista, on hän jo kiinnostunut kirjaimista ja äänteistä. Uskon, että pian lapsi "lukee" viikonpäivien nimiä kalenteristamme, sillä hän oppii tietämään, mitä kussakin lapussa lukee. Kalenteri tulee luultavasti olemaan käytössä ainakin kuopuksen kouluikään saakka ja näin ollen joskus viikonpäivien nimiä luetaan ihan oikeastikin.
Kuva viikonpäivän nimen yhteydessä tukee viikonpäivien oppimista. Meidän kalenterissamme kuvat ovat eläimiä ja ne alkavat samalla tavalla kuin kyseinen viikonpäivä. Lapsi osaa nyt jo muutaman päivän jälkeen luetella viikonpäivät: mato-maanantai, tiikeri-tiistai, kettu-keskiviikko, toukka-torstai, perhos-perjantai, lammas-lauantai ja susi-sunnuntai. Kuvien avulla hän osaakin kertoa, onko tänään esimerkiksi perjantai.
Aion kiinnittää kalenteriin vielä langan, joka kulkee viikonpäivien nimien yläpuolella. Lankaan tulee yksi helmi, jota lapsi saa siirtää aina oikean päivän kohdalle.
Kortit
Kalenterimme kortit ovat Pikku Kakkosen kommunikaatiokortteja. Kortit ovat mielestäni selkeästi ja iloisesti kuvitettuja ja siksi valitsin ne kalenteriimme. Pikku Kakkosen sivuilta löytyy paljon erilaisia kuvia, joita voi käyttää viikkokalenterin lisäksi myös kommunikoinnin tukena. Pikku Kakkosen kommunikaatiokortit voit tulostaa täältä.
Näin teet viikkokalenterin
1. Tulosta haluamasi kuvat kortteihin (tai piirrä itse). Meiltä löytyy kotoa laminointikone, joten minä laminoin kortit, mutta saat niistä kestävät myös päällystämällä kortit kontaktimuovilla tai liimaamalla ne vahvalle kartongille. Mikäli kalenteriin on tarkoitus rakentaa vaihtuva päiväohjelma, suosittelen päällystämään kortit.
2. Kirjoita tai tulosta viikonpäivien nimet. Kannattaa ehdottomasti lisätä kuva kunkin viikonpäivän yhteyteen. (Lue ylempää viikonpäivien nimet ja kuvat.)
3. Rakenna viikonpäivät väreinä seinälle. Minä halusin kalenteriin mahdollisuuden rakentaa päivän alle koko päivän ohjelman, joten tein päiväsaarekkeista tarpeeksi pitkiä. Käytin kuhunkin saarekkeeseen yhden a4-kokoisen paperin, jonka leikkasin pitkittäissuunnaksi kahdeksi pitkäksi suikaleeksi. Asetin suikaleet (kaksipuoleisella teipillä) päällekkäin seinälle. Suikaleiden yläpuolelle tein viikonpäivän nimelle paikan leikkaamalla vielä puolikkaan suikaleen kokoisen palan ja asettamalla sen poikittain aiemmin kiinnittämieni suikaleiden yläpuolelle.
Mikäli haluat tehdä yhtä suuren kalenterin kuin minä, tarvitset siis kaksi a4-kokoista paperia kutakin väriä (joista toinen paperi käytetään kokonaan ja toisesta 1/4). Jos kalenteriin tulee vain merkintä, onko kyseessä koti- vai päiväkoti- / kerhopäivä, riittää päivän nimen alapuolelle yksi postikortin kokoinen pala paperia.
4. Kiinnitä viikonpäivien nimet kalenteriin.
5. Aseta seinälle kiinnitettyjen papereiden päälle kontaktimuovia. Kontaktimuovi laitetaan paitsi tekemään kalenterista kestävän, myös siksi, että kortteja on helppo kiinnittää kalenteriin sinitarralla / teipillä ja etenkin irrottaa siitä. Mikäli et päällystä papereita, ne menevät muutaman kortin irrottamisen jälkeen rikki. Jos kalenterin kortteja ei ole tarkoitus siirrellä, vaan ne näyttävät aina esimerkiksi ma-pe olevan päiväkotipäiviä ja la, su kotipäiviä, ei päällystäminen ole pakollista, mutta suosittelen tällöin käyttämään kalenterin tekemiseen paperin sijasta kartonkia. Voit ostaa esimerkiksi valmiita postikortin kokoisia kartonginpaloja kaupasta kaksi kappaletta kutakin väriä ja tehdä kalenterin niistä.
4-vuotias esikoinen on kovin kiinnostunut uudesta viikkokalenteristamme. Hän nimeää viikonpäivät apukuvien avulla ja vaihtelee kalenteriin jatkuvasti kuhunkin tilanteeseen sopivia kuvia. Ensi viikolla alkavat kerho ja harrastukset, jolloin kalenteri pääsee toteuttamaan todellista tehtäväänsä. 1,5-vuotias kuopus ei vielä muutaman päivän käytön jälkeen ymmärrä kalenterin päälle, mutta uskon, että pian hänkin oppii hahmottamaan sen avulla päivän rutiineja, kuten vaikkapa sitä, milloin lähdetään ulos.
Tule seuraamaan puuhaideoita myös @leikillista Instagramiin sekä Facebookin puuharyhmään.
Lähetä kommentti